Matematiikka/Vektorit

testwikistä
Versio hetkellä 1. syyskuuta 2024 kello 18.39 – tehnyt imported>Rusae (Ak: Uusi sivu: pienoiskuva|163x163px|Esimerkki vektorista, jonka päätepiste on (2, 3). '''Vektori''' on sellainen geometrinen malli, jolla on vain suunta ja pituus. Vektoria merkitään kirjaimella, jonka päällä on viiva: <math>\bar{i}</math>. Vektoria merkitään koordinaatistossa nuolella. Vektori voidaan jakaa komponentteihin vektorein <math>\bar{i}</math> ja <math>\bar{j}</math> siten, että ensimmäinen vektori on yhden yksikön mittainen ja suunt...)
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Esimerkki vektorista, jonka päätepiste on (2, 3).

Vektori on sellainen geometrinen malli, jolla on vain suunta ja pituus. Vektoria merkitään kirjaimella, jonka päällä on viiva: i¯. Vektoria merkitään koordinaatistossa nuolella.

Vektori voidaan jakaa komponentteihin vektorein i¯ ja j¯ siten, että ensimmäinen vektori on yhden yksikön mittainen ja suunta on x-akselin suuntainen positiiviseen suuntaan, ja jälkimmäinen on sama, mutta y-akselin suuntaisena. Esimerkiksi kuvassa näkyvä vektori, joka päättyy koordinaatteihin (2, 3), voidaan jakaa komponentteihin a¯=2i¯+3j¯ olettaen, että vektori lähtee origosta, vaikkei sitä ole kuvaan merkittykään. Jos vektori ei lähde origosta, voidaan vektori jakaa komponentteihin vähentämällä päätepisteen koordinaateista alkupisteen koordinaatit eli a¯=(x1x0)i¯+(y1y0)j¯, missä alkupisteen koordinaatit ovat (x0,y0) ja päätepisteen koordinaatit ovat (x1,y1).

Fysiikassa käytetään myös vektorisuureita, kun jollakin suureella on suuruuden lisäksi suunta (esimerkiksi kiihtyvyys tai voimat).

Nollavektori 0¯ on vektori, jonka suunta on epämääräinen ja pituus |0¯|=0. Pisteen paikkavektori vektori, joka menee origosta pisteeseen: pisteen P=(2,3) paikkavektori on kuvassa, jos vektori lähtee origosta. Vektori on siis OP¯.

Vektoreihin liittyviä laskutoimituksia

Vektorien peruslaskutoimituksia

Esimerkki vektorin vähennyslaskusta. Voidaan myös laskea yhteenlaskuna siten, että tehdään ensin vektorin b vastavektori.

Vektorit voidaan laskea yhteen komponenttien perusteella: siis a¯+b¯=(ia+ib)i¯+(ja+jb)j¯, kun a¯=iai¯+jaj¯ ja b¯=ibi¯+jbj¯. Vastavektori saadaan puolestaan seuraavasti: a¯=iai¯jaj¯ käyttäen edellisiä vektoreita. Vähennyslasku puolestaan saadaan laskemalla vektoriin a¯ yhteen vektorin b¯ vastavektori. Graafisesti vektorin yhteenlasku toimii siten, että vektorin a¯ päätepisteestä laitetaan alkamaan vektori b¯, ja a¯+b¯ on vektorin a¯ lähtöpisteestä vektorin b¯ päätepisteeseen. Pätee myös se, että jos vektorit a¯ ja b¯ laitetaan alkamaan samasta pisteestä, niin a¯b¯ on vektori b:n päätepisteestä a:n päätepisteeseen. Graafisesti voi toki laskea vähennyslaskun myös tavalla a¯+(b¯).

Vektorin voi kertoa reaaliluvulla: ka¯=kxai¯+kyaj¯. Saatu vektori on samansuuntainen, jos k>0 ja vastakkaissuuntainen, jos k<0. Jos k on nolla, tuloksena on nollavektori, joka on suunnaltaan määrittelemätön. Samoin toimii jakolasku. Vektorien välistä jakolaskua ei ole määritelty.

Vektorin pituus

Vektorin pituus voidaan laskea soveltamalla Pythagoraan lausetta: |a¯|=ax2+ay2=a¯a¯. Siis esimerkiksi vektorin a¯=3i¯+4j¯ pituus on a¯=32+42=9+16=25=5. Lisäksi a¯a¯=33+44=32+42=5=|a¯| (pistetulosta enemmän seuraavassa).

Vektorien pistetulo

Vektorien pistetulo voidaan laskea seuraavasti: a¯b¯=aibi+ajbj, jossa siis kerrotaan i- ja j-kertoimet ja ynnätään tulokset yhteen. Pistetulon voi laskea myös seuraavasti (kaavaa voi hyödyntää myös vektorien välisen kulman selvittämiseen): a¯b¯=cos(a¯,b¯)|a¯||b¯|. Esimerkiksi vektorien a¯=2i¯+3j¯ ja b¯=3i¯ pistetulo on a¯b¯=23+30=6. Vektorien välinen kulma puolestaan on seuraava:

α=cos1(a¯b¯|a¯||b¯|)=cos1(23+3022+3232+02)=cos1(6133)=cos1(213)56,3.

Kun pistetulo on nolla, vektorit ovat kohtisuorassa toisiaan vastaan.

Yksikkövektori

Yksikkövektorin pituus on yksi ja saadaan jakamalla vektori tämän pituudella: a¯0=a¯|a¯|.

Tehtäviä

  1. Laske vektorien a¯=2i¯+4j¯ ja b¯=3i¯+j¯ summa ja erotus.
  2. Laske vektorien a¯=4i¯+j¯ ja b¯=5i¯+3j¯ summa ja erotus.
  3. Laske vektorien a¯=2i¯+6j¯ ja b¯=3i¯+1j¯ summa ja erotus.
  4. Mikä vektori pitää vähentää vektorista a¯=4i¯2j¯, jossa saadaan vektori c¯=i¯?
  5. Kappaleeseen vaikuttaa voimat, joita voidaan esittää vektoreilla F1¯=20i¯+30j¯ sekä F2¯=10i¯20j¯. Laske kappaleeseen vaikuttava kokonaisvoimavektori F3¯.
  6. Mikä on pisteen P=(3,4) paikkavektori, entä pisteen Q=(1,6) paikkavektori, entä näiden summavektori? Mikä on vektori a¯=PQ¯?
  7. Laske vektorien a¯=3i¯+4j¯ ja b¯=2i¯+2j¯ summavektorin pituus sekä vektorien pituuksien summa.
  8. Mikä on vektorin ja sen vastavektorin summavektori?
  9. Suora piirretään vektorin a¯=2i¯+3j¯ mukaisesti. Mikä on suoran yhtälö?
  10. Laske vektorien a¯=2i¯+3j¯ ja b¯=i¯5j¯ pistetulo.
  11. Laske vektorien a¯=5i¯+j¯ ja b¯=6i¯+2j¯ pistetulo a¯b¯ ja a¯(a¯+b¯).
  12. Osoita, että vektorin pituus on sama kuin vektorin pistetulon itsensä kanssa neliöjuuri.
  13. Minkä vektorin kanssa vektori a¯=3i¯+j¯ on kohtisuorassa: b1¯=3i¯j¯, b2¯=2i¯3j¯ vai b3¯=2i¯6j¯?
  14. Minkä vektorin kanssa vektori a¯=2i¯+3j¯ on kohtisuorassa, kun toisen vektorin i-kerroin on 4? Entä, kun i-kerroin on x?
  15. Millä vektorin t arvoilla vektorit a¯=3ti¯+tj¯ ja b¯=4i¯+(t1)j¯ ovat kohtisuorassa toisiaan vastaan?
  16. Määritä vektori c¯, kun c¯(i¯+j¯)=2 ja c¯(i¯j¯)=3 (yo k2019).
  17. Vektoreille pätee |a¯||b¯|=6 ja a¯b¯=5. Laske vektorien a ja b välinen kulma.
  18. Laske vektorien a¯=3i¯j¯ ja b¯=5i¯+8j¯ välinen kulma.
  19. Laske vektorien a¯=2i¯+5j¯ ja b¯=16i¯ välinen kulma.
  20. Kolmion kulmat ovat A=(0,3), B=(1,5) ja C=(9,8). Laske kolmion kulmien suuruudet.
  21. Pisteestä P=(2,1) edetään 41 yksikköä vektorin a¯=4i¯+5j¯ suuntaan ja sen jälkeen 75 yksikköä vektorin b¯=7i¯+24j¯. Mihin pisteeseen päädytään?

Tehtävien vastaukset

  1. 5i¯+5j¯, i¯+3j¯
  2. 9i¯+4j¯, i¯2j¯
  3. 5i¯+7j¯, i¯+5j¯
  4. 3i¯+2j¯
  5. F3¯=10i¯+10j¯
  6. OP¯=3i¯+4j¯,OQ¯=i¯6j¯,OP¯+OQ¯=2i¯2j¯,a¯=(13)i¯+(64)j¯=4i¯10j¯
  7. a¯+b¯=5i¯+6j¯ |a¯+b¯|=52+62=61 ja |a¯|=32+42=25=5 |b¯|=22+22=8=22|a¯|+|b¯|=5+22
  8. Olkoon a¯=xi¯+yj¯. Tällöin a¯=xi¯yj¯ ja a¯+(a¯)=(xx)i¯+(yy)j¯=0¯ eli nollavektori.
  9. Vektori menee 2 yksikköä x-akselia eteenpäin ja 3 yksikköä y-akselia eteenpäin. Siis suoran yhtälö on y=32x.
  10. -13
  11. 32, 58
  12. Olkoon a¯=xi¯+yj¯. Tällöin |a¯|=x2+y2 ja a¯a¯=x2+y2, joten a¯a¯=x2+y2.
  13. b3¯
  14. 24+3y=0 joten i-kerroin on 83. Kun i-kerroin on x, niin 2x+3y=0 eli y=2x3 eli i-kerroin on 2x3.
  15. 3t4+t(t1)=0 joten 12t+t2t=0 joten t2+11t=0 joten t(t+11) joten t=11. t=0 ei kelpaa, koska muuten a olisi nollavektori.
  16. Olkoon c¯=ai¯+bj¯. Tällöin a1+b1=2 eli a+b=2 ja a1+b(1)=3 eli ab=3. Yhtälöparista yhteenlaskukeinolla saadaan 2a=5 joten a=52 ja siten saadaan b=12.
  17. α=cos1(56)36
  18. α=cos1(7890)76
  19. Kulma on sama kuin vektorien a¯ ja i¯ välinen kulma. α=cos1(229)68
  20. Riittää laskea kahden kulman suuruus ja soveltaa tietoa, että kolmien kulmien summa on 180 astetta. Saadaan tulokset 137, 36 ja 9 astetta.
  21. 4141(4i¯+5j¯)41=4i¯+5j¯ ja 757i¯+24j¯25=21i¯+72j¯ ja piste on (2,1)+(4,5)+(21,72)=(27,78).